4. joulukuuta 2011

Lagiapua



Eilen oli lauantai. Nyt on sunnuntai. Huomenna on maanantai. Eilen oltiin vaa meillä ja syöpöteltiin. Käytiin myös ajelee illalla/yöllä ja tultiin meille nukkumaan joskus puol 3. Meinattii ajaa hieno kolariki. Mä vaa katoin sitä edes olevaa autoo ja mietin et nyt räsähtää ja kovaa. En saanu vaa suusta sanoja. Mut onneks Timi tajus huutaa et VAROKAAAAA ja ohitettii se noin parin sentin päästä. Meinattii myös ajaa kännisen miehen päälle. Eli liikenne ei oo väsyneiden ihmisten paikka!

Nyt mä vaan lagaan. Mua on pelottanu koko päivän huominen Hämeenlinnan sairaalareissu, koska multa ehkä otetaa selkäydin nesteen näyte. Apua. Mut otin sitte äsken lääkkeen ja pum, mä vaa chillaan ja lagaan. Otan huomennaki ne lääkkeet mukaa, jos ne hullut koittaa pistää viis metrisen neulan mun selkäytimeen. Otan noi mun ihanat lagilääkkeet, pyydän ilokaasuu, rauhottavii ja parin minuutin nukutusta. Miten nii pelkään huomista mahdollista toiminpidettä? Apua, mua alko taas pelottaa. Paniikki.

Värjäsin yks päivä veljen hiukset tummanruskeiks ja joulun jälkee värjään ne mustaks. Sille sopii paremmin tummat ku vaaleet. Ja taas se halus kuvailla mun kaa, joten jouduin taas ottaa siit miljoona kuvaa. Joten teille olis täs kaks. Tääki päivä menee vaa lagaamas meil Timin kaa ja illal ehkä saatetaan taas lähtee ajelee Idan kaa. Huomen kyl pitää herätä aikasin sitä lekurireissuu varten.. APUA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti