Eka työpäivä APUA

Oukei, kohta se starttaa ! Elikkäs siis mun eka kunnon työpäivä. Tän näkösenä mä sitten kohta hipsuttelen paikalle. Ei mua nyt sinällänsä jännitä, ennemmän vaan pelkään sitä, kuinka paljon kusenkaan asioita ainakin ekan kuukauden aikana! :--DD En ees tiiä ihan tarkalleen mihin mun pitää siellä mennä, missä voin käydä ruokkiksella syömässä mun eväät, onko mun työpaita jo tullut ja sen semmosta. Mutta eiköhän se aika hyvin mene. (--:

Tänää on siis suunnitelmis mennä nyt töihin, jonka jälkeen nopee poljen takas kotiin, tungen leivän kurkusta alas ja lähetää Nean kaa ulkoiluttaa semmosta isoo koiraa n. 1½ tunnin ajaks. Siitä sitte mä tuunkin kotia ja T tulee tänne ja vietetään ilta (ja yö) yhdessä. Mut nyt on aika lähtee töihin, ciaoooooo!

Dreams of mine

Jokasellahan meillä on unelmia, right? Tää postaus siis kertoo mun pikkusista ja ehkä hieman suuremmistakin unelmista. Tiiän, et jotkut unelmat saisin todella helposti ja jotkut taas on mahdottomia. Mutta saahan sitä haaveilla. (:

First of all, mä kaipailisin tosirakkautta mun elämään. Suhde pelittäis (tottakai riitoja tulee), ei olis luottamusongelmaa, näkis mukavan useesti ja mikä tärkeintä - ei kokoajan olis epävarma suhteen jatkosta. Ton voisin oikeestaan heijastaa myös ystäviin. Niitäkin tulis nähtyä useesti, niille pystyis kertoo kaikki huolet ja että myös tietäis, että ne välittää ja haluu auttaa. Niiden kans olis myös tosi hauskaa, eikä tuntis oloo yksinäiseks.

Haluun muuttaa paikkaan, missä on aina kesä! :-D Täähän on aika realistinen toive: sen kun säästän rahaa, nappaan ittelleni menolipun Californiaan ja yritän saada sieltä työn ja talon. En jaksa talven kylmyyttä, vaikka aurinkoisena päivänä talvella onkin ihan nättiä. Mutta se puolen vuoden pimeys, kylmyys ja ankeus on jotakin niin käsittämättömän kamalaa! Aina toppi päällä, jotkut farkkulengginsit jalassa ja laukku olalla läpi vuoden! Se, jos mikä olis ihanaa. Tai no, oishan hupparikelit / takkikelit aina välillä ihan kivoja, mutten haluu tuhlaa 9 kuukautta vuodesta siihen, et piiperrän jonkin hemmetin takin alla!

Nyt tulee ehkä mahdottomin haave ikinä: haluun mun kaikki muistot mieleen, haluun muistaa miltä kaikki tuntu, näytti ja kuulosti. Minkälainen olin 6-vuotiaana, kun temmelsin pitkin pihoja? Tai edes viime kesään. Mutta jooh, ihan mahotontahan toi on. Ellei joku ihanainen kävis keksimässä aikakoneen? Oisin tosi happy sit! (---: Kiitos jo etukäteen sille nerolle.

Myönnettäköön, haluisin unohtaa / jättää tekemättä kaikki miun menneet virheet. Niitähän on sadellu vaikka kuinka paljon, puolet tän kaupungin nuoristakin on kuullut niistä ja ohhoijaa. Olihan se eilenkin tosi kiva mennä ekaan koulutuspäivään kun yks tyttö kysy mun nimen. Vastasin että Ira ja se heti osas sanoo mun sukunimen. Olisin voinu kuolla häpeään siinä. Thank you my wonderful city, i just hate you so fucking much :):):)

Nyt näin sadesäällä, mä haluaisin johonkin lämpimään! Joku ihana ulkomaan matka kavereitten ja poikaystävän kanssa, olis jotakin niin parasta! (--: Mutta mistäs rahat, siinä vasta kysymys. Kelatkaapa sitä lämpöö ja tunnelmaa, kun lentokone laskeutuu johonkin.. perkele vaikka Madeiralle, ja katotte lämpömittaria: +32! Jooo nyt mua alko ärsyttää, kun aloin kelaa tota ja katoin ikkunasta, kuinka kylmä ulkona onkaan ja vesi vaan tippuu ikkunaa vasten :-D

Oukei, mä tahon myös rahaa. Paljon rahaa. Nyt puhutaan miljoonasta tai vaikka parista. Ostaisin samantein mulle, poikaystävälle ja muutamalle kaverille suoraan Australian matkan! Ja perheelle voisin vipata 5 000 e, että ne menköön jonnekin muttei samaan paikkaan meiän kanssa. Sen lisäks ostaisin pienen talon, jonkin 2h+keittiön. En siis mitää ylellistä, aika vaatimattoman kämpän nyt kumminkin. Koirankin voisin nappasta mukaan siinä samalla ja ostaa läheisille jotakin kivaa, mitä ne nyt toivookaan. Ostaisin myös parisen autoa ja laittaisin pari tonnia säästöö korttia varten. Mökki järven rannalta ois kans kiva!

Siinäpä oli mun ns. tärkeimmät unelmat. Noita kohden mä koitan elää, vaikka joitakin en tuu saamaan. Mutta niinku aluks sanoin, ainahan saa unelmoida. (;

Perjantaina olin Nean kaa kiertelee tätä meiän ihanaa tuppukylää, käytiin meiän vanhan uskonnon maikan kotona, kavereitakin tuli moikkailtua ja sitten tulikin "pikavisiitti" Hyvinkäälle, josta päädyttiinki Jeren illanistujaisiin. Tulipahan taas tutustuttua uusiin ihmisiin, aika jees! :)
Lauantaina mulla oli eka työpäivä! Tosin se oli koulutuksen muodossa. Mut huomenna kello 10.00 mulla alkaakin sitten ihan kunnon työt! Vähä jänskättää, pakko myöntää. Mut laskin, että ensviikon aikana mun pitäs tienata ainakin 200 euroo, jeeee! Timin tuli sitten meille yöks ja käytiin kiesailemassa Jennan ja Samin kaa. Mun mielestä kyllä aika huippuilta, me likes :)
Ja tää sunnuntai meniki sitte pääasiassa meillä Timin kaa, mitä nyt oltiin 2 tuntia lenkillä tossa illalla. :--D Nyt puurran tätä postausta, vaikka mun pitäis koittaa opetella noita hintoja sun muita.

Mulla on tosi kiireinen viikko: teen kahta duunia ensviikolla, joka päivä n. 9-10 tuntia meneekin vaan töitten puurtamiseen. Mutta eipä mitään, rahaa tulee! Lauantaina ois ollut tosi kiva nukkuu pitkään mut ei, pitääkin lähtee aikasin tonne Nousiaisiin, Turun suunnalle. Siellä se sisko venailee mua taas noin 3-4 vuoden jälkeen. Jänskättää kyl vähän nähä sitäkin ja se kun on saanu tammikuussa lapsenkin. Huhhuh, miten se elämä muuttuukaan.

I miss you like a child miss their blanket

Mul on nyt tämmönen ikävä -aika. Ikävöin kaikkee pientä ja suurta. Ulkomaanmatkoja (edell. kuvat Kreikasta), kesäöitä pihalla, T:tä vaikka se lähti meiltä joku kolme varttia sitte kouluun, kavereita ylikaiken ja ennen kaikkea - koulua. En ois koskaan uskonu, että mun suusta kuulee, että kaipaan kouluun! Mut noh, homma vaan menee nyt silleen, että tuskin tuun enää näkemään mun koulussa olevia kavereita enää ikinä, paitsi yhtä maximissaan. Ja nyt kaikilla alkoi syysloma tänään, joten sitte syysloman jälkeen pitääkin kaippa käydä koulussa viemässä sellaset terveiset, et moro meikä lopettaa. Ääh tiiän etten pysty täl hetkel olee koulussa, mut mä vaan haluisin taistella sen eteen! Mut empä voi.

Tänään Nea tulee meille, kunhan se heräilee. Siitä jatketaanki Rikulle, jossa mä nään niitten koiran, jota lenkkeilytän ensviikon ma-pe. Sitte Nean kaa käydään vissiinkin kaupassa (?) ja tullaan meille tekee maja, hahaa! Pitää kyl tänään koittaa painuu aikasin nukkuu, et herään sitte huomenna 9:ltä aamulla sinne koulutukseen !

Eilen oli pitkäst aikaa _todella_ kiva päivä! Eka katteltiin T:n kaa Simpsoneita tuntikaudet ja puol 12 illalla sitte porukat sai hyvän ajatuksen: lähtekääs te nuoret ajelee, tos on auton avain! No siinähän me sitte lähdettiin ja tultiin vähän ennen 1 takas. :--D Ja T:llä oli kiva nousta 7 kouluun, hahahaha.

Sekasortonen postaus

Oon kaltoinkohdeltu nuori, jolle ei vastata puhelimeen. Ja kun yritetään ottaa verikoetta, hoitaja painaakin neulan syvälle lihakseen ja ihmettelee miks huudan kivusta. Sain tänään hienot jonot mun taakse kirjastossa, kun kirjastotäti alko mulle ihan innoissaan jotain selittelemään. Lainasin tänään kirjoja. Ja dvd:n ja Simpsonien yheksännen tuottiksen. Ostin kuukauspäivälahjaks poikaystävälle kaljaa, koska en muutakaan keksinyt. Oon sairaslomalla vielä 26 päivään asti, kiitos sinne meni sitten mun syysloma.

Oompahan nyt saanu taas vähän täydennystä mun leffahyllykköön! 60 elokuvaa ja Frendien 5 & 8 tuottis, C.S.I:n tuottis ja Sinkkuelämän tuottis. Wuuhuu! Ja perjantaina voisin kipasta kauppaan ostaa vaikkapa Frendien neljännen tuottiksen... Rahan menetystä ei voi estää! Ja rahan tulojakaan ei ole!

Mulle ei oo vieläkään soitettu Sonerasta, missä kävin viime perjantaina työhaastattelussa. Höh. Ne lupas soittaa tällä viikolla, joten sais alkaa pistää vauhtia töppösiin.

K-omallavastuulla -materiaalia

Satuin kattelemaan täältä kuvia arvista. Sitten mun ruudulle ilmestyki kokoajan vaan uusia ja uusia viiltelykuvia. Mulle tuli niin... ei nyt sääli, mutta joku semmonen outo ja surullinen olo, kun tajusin et ne kaikki arvet on oikeesti jollakin. Miten joku voi satuttaa itteään noin pahasti, kuten näissä kolmessa kuvassa mitä täs postauksessa näkyy? Jollakin tapaa ymmärrän, että tosta voi tulla hyvä olo. Mutta vaan hetkeks. Viiltelyyn tulee kuulemma ihan samanlainen riippuvuus, kun muihinkin asioihin. Sä jäät riippuvaiseks siihen hyvän olon tunteeseen.

Oukei, mä myönnän. Itekin oon joskus kokeillu samaa, koska mun oli paha olla. Totta, siitä tuli hyvä mieli - hetkeks. Mut sen jälkeen kadutti ne arvet kehossa. Onneks mulla niitä ei enää ees näy, koska se oli niin pieniä ja niitä oli vaan pari. Ei musta oo satuttamaan itteeni noin pahasti! Mä vaan toivon, että monet muut ihmiset ketkä on koukussa viiltelyyn, pystyis lopettaa sen. Tupakan polton lopettaminen on helppoa, koska sä saat siihen nikotiinivalmisteisia tavaroita. Mitäs apua sä saat viiltelyn lopettamiseen? Lähetteen psykologille, jipii.

Siltikin mä oon sitä mieltä, että esim. käsiin viiltelijät on huomionhakusia / avunhuutajia. Oikeesti, jos jollakulla on kädessä ihan selkeitä viiltelyarpia - hommatkaa sille apua! Vaikka se kieltäytyiskin, minkä muun takia se veitsillä sun muilla teräaseilla käsiänsä vahingoittais? Jos se haluu purkaa pahaa oloaan, luulis että viiltelis jalkoihin / mahaan tms. Käsistä ne näkee kuka vaan.

Ja anteeks nyt kaikille, joiden mielestä tää oli epäsopivaa materiaalia blogiin. Mutta tää on siltikin mun blogi, eli mun sisältö. Ja jotenkin jäin vaan mietiskelemään näitä kuvia ja noita ihmisiä ja tiiän, että tää on tälläkin hetkellä pieni tabu ihmisten keskuudessa. Joten meikähän nostaa kissan pöydälle.

Teinipeileilyy

Siinä olis sitten tästä päivästä kuvat! Oltiin aluks Petran ja Nean kaa, kunnes Timikin liitty joukkoo ja häpes tyylii silmänsä päästä, kun me kolmisteen koitettiin syödä semmoses ihme lissujen kauppakeskukses Vianetta-jäätelökakkuu ja tyylii puolet jätskikakust tippuki lattialle. :--D

Mulla oli tänään niiiiiiin hyvä fiilis, mut tottakai se oli liian hyvää ollakseen totta. Nyt mun viha pursuu yli korvista. Mur.

Jenna 19-v

Että semmoset pirskeet! Olihan siellä huomattavasti enemmän porukkaa, mut vaan noitte hemmojen kaa tuli otettuu kuvia. (: Lähettiin kumminki Timtsun kaa sieltä jo 11 pintaa, kun lähettiin Samin ja Idan kaa autoilee. Tuli taas lähitienoot käytyy läpi. :--D

Mulla oli perjantaina muuten työhaastattelu! Apuapua se ei musta menny kyllä ollenkaan hyvin. Ensviikon kuluessa tuleekin soitto, että sainko sen paikan vaiko en. Muutenkin tuli perjantaina vähä törsättyä rahaa, kun kaupasta sattu sitä sun tätä mukaan, huhups...

Lauantaina olin kotona sen aikaa, kun Marika oli meillä. Sen jälkee ilta meniki Timillä ja katteltiin leffaa Joonan kanssa. Sunnuntaista tulee uus postaus, kunhan saan yli puolet kuvista Nealta. (=

Ovikello soi ja ilmeet on O.o

Tässä nyt olis tämmöttii vähän vanhempii matskuja. Voih kuinka paljon mä oikeesti kaipaankaan noita pitkiä, oranssipunasia hiuksia! :( Ja muutenkin tota mun elämäntyyliä tollon. Äh. Mutta niihä sitä sanotaan, jos haluut jotain parempaa tilalle, sun pitää myös uskaltaa uhrata jotakin.

Yksin kotona, kajarit tärisee, suklaata, tietokone ja kohta naapurit tulee valittaa. Mahtava aamu! Ei kiirettä minnekään and everything is perfectoo. Okei joo no, heräsin kyl ei-niin-kivalla -tavalla. Ovikelloo soitettii ja muistin, et sieltä tulee jotain putkimiehiä tai jotain semmosia. Juoksin sit ovelle pelkässä topissa ja alusvaatteissa, hiukset iha puff ja silmät ristissä. Olipahan niillä kahella suht nuorella (ja hyvännäkösellä, hahaha) mukavat ilmeet kun ne mut näki! :-DD

Tänään T vissiinkin taas tulee meille ja jää yöks. Mut siihen on vielä mooooonta tuntia, joten saan nauttii täst yksinäisyydestä pitkäst aikaa! (: Mitähän kaikkee sitä vois tehdä...

Pikkunen haastepötkylä

SINUN FACEBOOKIN PROFIILIKUVAT

SELITÄ KIRJOITTAEN, MITKÄ OVAT 5 HYVÄÄ LUONTEENPIIRRETTÄSI JA 3 HUONOA

Ensinnäkin, oon tosi positiivinen ihminen. Sitä sanoo monet miun kaverit, että jaksan tilanteessa kun tilanteessa nähdä asioitten (sekä ihmisten) hyvät puolet, vaikka muut ei niitä näkiskään. Toiseks hyväks piirteeks sanoisin mun henkisen vahvuuden. Semmosia asioita, joita kaikki ei pystyis ees kuvitellakaan, sai musta todella vahvan persoonan. Vaikkaki jotkut asiat sattuukin, silti mä jaksan hymyillä ja miettiä, että ei tää lopun elämää kestä. Mikään asia ei kestä ikuisesti, kaikesta pääsee yli. Kolmas hyvä piirre ois ehkäpä mun spontaanisuus (taino, voihan sen toki ottaa huononakin piirteenä). Ikinä en tiiä aamulla herätessä, miten päivä tulee päättymää. Nykyään kylläkin kun on toi T tossa vierellä kulkemassa, on mun spontaaniutta pitäny vähän hillitä. Neljäs piirre ois mun iloisuus. Mua harvoin näkee pahalla päällä tai suuttuneena. Ja jos sattuukin näkee semmoset surulliset ilmeet mun kasvoilla, ne on hetkessä ohi! En osaa olla pitkävihanen tai pitkään surullinen tms. :-D Viides hyvä piirre on mun empaattisuus. Tykkään kuunnella ihmisiä ja mulle kerrotaan paljon asioista. Osaan tuntee asiat toisen näkökulmasta ja ymmärrän, miks joltakulta tuntuu siltä tai tältä. 

Kolme huonoa piirrettä sitte. No ensinnäkin, mä menetän mun hermot ihan tajuttoman nopeesti! En voi pelaa mitään esim. nettipeliä, koska alan heti hakkaa konetta ja huutaa. Ja jos häviin vaikka jonku korttipelin, heitän kaikki kortit lattialle. Ykskin väärä sana mulle, nii mun pinna katkee. Mut onneks kyl mä lepyn yhtä helposti! :--D Toinen piirre ois mun liioittelu. Liiottelen joka asiassa! Esimerkiks, jos oikeesti kävis näin: "kävin kaupas ja joku pappa tiiraili mua iha sairaan pitkää!" jonka mä muunnan näin: "kävin kaupas ja siel oli yks pappa kuka tiiraili mua iha sairaan pitkää ja sit se tuli vie selittää mulle jotaki kissoista! Olin sillee wtf". Eli en mä siis ny kamalasti liiottele mut anyway! Vikana huanona paheena sanoisin sitä, kun en osaa tiivistää asioita. Vaikka kysyis mitä tein tänää, mä kerron siitä 20 minuuttii, vaikka sen vois sanoo kolmella lauseella. Hah, pitäs koittaa opetella uusille tavoille.

KUVIA KAVEREISTA, JOIDEN KANSSA VIETÄT ENITEN AIKAA

SELITÄ KIRJOITTAEN, MIKSI KÄYT SITÄ KOULUA MITÄ NYT KÄYT

Käyn Hyrian ajoneuvoasentaja -linjaa. Oon käynyt tätä nyt kohta 1½ vuotta. Päädyin tälle alalle, koska halusin että mun koulu olis samalla paikkakunnalla missä mä asun, halusin jätkäluokan koska en tuu pahemmin toimeen tyttöjen kanssa ja autot kiinnostaa mua tosi paljon. Tykkään muutenkin tekniikasta sun muusta semmosesta, ja tänne vaa pystyin kuvittelee itteni! =) Myönnetään kyl nytten, että tää ala ei kyllä "ihan" sovi mulle, kiitos ihanan terveyteni.

KUVIA ASIOISTA, MITÄ TYKKÄÄT TEHDÄ

SELITÄ KIRJOITTAEN, KETÄ PERHEESEESI KUULUU

Eieieieiiih miks tällänen kysymys!? Mä en osaa luokitella, että mikä on mun perhettä. Oon maailman huonoin siinä (hah, taas uus huono piirre mussa)! Koitampa tähän sitte jotakin kirjustella... Elikkä oon kirjoilla mun vanhempien kaa samassa asunnossa ja tääl asuu siis äiti, isäpuoli, veli ja mie. Oon oikeestaan noin 6 yötä viikossa kumminkin poikaystävällä. Mulla on veljen lisäks yks toinenkin veli isän puolelta, mut se on adoptoitu poies. Sen lisäks isän puolelta on sisko Rita, joka asuu tuolla Turun lähellä ja nään sitä vaan kerran muutamassa vuodessa. Me kylläki näytettii pienempänä ihan samoilta, kaikki luuli kuulemma meitä kaksosiks! :--D Ja isäpuolelta mulla on neljä sisaruspuolta, kaks siskoa ja kaks veljeä. Että semmonen perhe mulla, hahah.

KUVAT INTERNETSIVUISTA, JOILLA OLET YLEENSÄ?

VALITSE KOLME BLOGGAAJAA, KEILLE MYÖS TÄMÄN HAASTEEN ANNAT!

Nealle, joka kirjottaa Life is the biggest bitch -nimistä blogia.

Hennalle, joka kirjottaa Come, fly with me -nimistä blogia.

Jaaa sitten vaikka kaikille, ketkä tän vaan haluu tehdä!:--)

Heräämisen jälkeistä jonotusta

Täällä mä taas kirjottelen vihdoin ja viimein omalta koneeltani, oman rakkaan sängyn päältä ja omassa kodissani! Kyllä se vaan on silleen, että oma koti kullan kallis. Jotenkin kiva taas vaan tassutella täällä yksinäni, käydä jääkaapilla millon huvittaa ja voin vaikka juosta tääl alasti jos tekee mieli (toivottavasti ei tuu tekee mieli semmosia kauheuksia...). Jaksoimpa äsken jopa muutamat kuvat ottaa. Okei no myönnetään, kuvasaldo oli 137 kuvaa, joista jäiki jäljelle vaan 8. Ja yks kuva oli julkaisukelponen, vautsi!

Me katottiin eilen T:n kaa Skeleton Crew -kauhuleffa. En oo ikinä ennen nähny painajaist mistään kauhuleffasta, mut nyt yöllä mä heräsin siihen ku se sama tarina käviki mulle ja T:lle! No siinähän me sitte sen kaa valvottiin, koska kumpikaa ei saanu unta nassuun. Ja oli aika kamalaa ku ei voinu ees koskee T:hen, koska se on kuumeessa ja must tuntu et mun iho palaa jos kosken siihen. Oooomituista!

Jaksoimpa mä tänään käydä amistollakin taas. Mulla oli opolle aika ja kappas! Olin minuutin sen huoneessa, kun se sano et meeppä terveydenhoitajalle varaamaan koululääkärille aika. No tassuttelin sitte noin 5 kilon laukun kaa sinne kepeillä ja pum siin odotushuoneessa oli 3 muutakin jonossa ja mun autokyyti oli lähössä 20 minuutin päästä viemään mua kotiin. No empä saanu sitäkään aikaseks, joten oli pikkasen turhaa herätä siinä varttii vaille 8 johkin perskutin opokäyntiin.

Mutta eipä mulla oikeen muuta, tää oli tämmönen purkauspostaus! :--D Tänää ja huomenna T vissiinkin tulee meille ja huomenna se jää taas yöks. Tosi outoo olla yksin kotona ja varsinki nukkuu yö ilman sen tuhinaa siitä vierestä. Mutta ihan kivaahan seki on, kun saa välillä olla yksin. (: Perjantaina onkin Jennan Sweet 19 bileet wuuuuhuuu! Ja lauantaina nään Maikeroa, cool weekend, love iiiiit!

Im alive biaaatch

Haluun tollaset hiukset! Haluaiskos joku lahjottaa mulle tollaset? (--:
And im so sorry, että täällä mun blogipuolella ei oo tapahtunut taaskaan mitään vähään aikaan. Voisimpa kertoo syynä sellaisen hommeliinin, että miun elämässä on nyt 206 eri asiaa hoidettavana, mulla ei ole aikaa kuvailla / postailla, en oo ollut kotona taas aikoihin, enkä haluu täällä T:llä mitään postauksia alkaa väsäilemään. Keskiviikkona mun pitäis kylläkin mennä kotia ainakin yhdeks yöksi, joten toivottavasti sillon jaksaisin nappailla kuvia ja postailla! (-:

Viikonloppu meni ihan rattosasti. Perjantaina oikeastaan vaan lagailtiin T:n kanssa ja oltiin me kyllä hetken aikaa Matiaksen kaa ajelemassa ja käytiin syömässä ABC:llä. Lauantaina oltiin Samilla, sieltä tipsuteltiin Hetalle ja Juusolle, josta matka jatkui jossakin puolenyön aikoihin syömään johonkin ihme pikaruokapaikkaan ja siitä takasin T:lle. Sunnuntaina kävin Nean kaa uimassa ja kaupoilla. Nyt miulla on muuten superihana uus laukku, love it! :--)

Tällä hetkellä mä lagailen täällä T:llä yksinäni. Datailen vaan ja poden ihanaa, viikon kestävää sairaslomaa. =) Kiitos jalat ja välilevytyrä, love you guys <3 Oompa aika kyllästynytki tohon ihme koulun touhuun. Huomenna pitäis kumminkin käydä koululla sen verran, et meen 8 pintaan aamulla opon kaa juttelemaan ja siitä sitte saan kaippa kaverilta kyydin kotiin, ettei mun tartte kepeillä konkkailla semmosta 1½ kilsaa. :D

Hirveetä kui paljo mulla onki asiaa! Ainiin, tää blogi saattaa tulla silleen, että vaan kutsutut ihmiset näkee tätä.

"Se oli parasta kättä mitä oon koskaan saanu!"

Koulu taas jaksaa kusta miuu linssii, että miun rage-taso on ollu ny pari päivää yli sadassa. Ykskin väärä sana niin tää tyttö hermostuu ja pahasti. :--D Noh mutta joo. Tänää alko viikonlopunvietto ja pääsin koulusta jo 11 pintaan. Nyt kattellaa veljen kaa American Pieta, kohta lähen kaveria moikkaamaan ja illemmalla sitten Timtsu tulee meille yöks. (--:

Hohoh, että mua myös ärsyttää unissa puhuminen. Siitäki tulee välillä hyvät sotkut ku puhelen jotaki unissani hahaha. Ja tein eilen yöllä uuden Facebookinki, datasin koko yön ja menin väsyneenä kouluun.

Teksti tökkii = mä lopetan !