Veljeni on paras

 

Mulla on ehkäpä maailman paras veli. Se aina jaksaa mun kuvausintoiluja ja ryhtyy niihin mukaan. Jos mun tekee mieli painii, se tulee mun uhriks kun kukaan muu ei suostu. Jos mun ahteri ei nouse sängyltä ylös, masu huutaa suklaata ja lompakko on tyhjillään, veli kyllä menee kauppaan säässä kun säässä ja tuhlaa rahojaan muhun. Jos mulle tulee taas hölmöjä ideoita mieleen, se kyllä kannustaa mua niissä. Ja kaikenlisäks, se potee usein ikävää jos ei nähdä monestikaan viikossa.

Se on se mun parempi puolisko. Mä oon se villi, spontaani ja uhkarohkea. Minu kultane veikka taas on meistä se rauhallisempi, järkevämpi ja miettii monesti, mitä kannattaa tehdä. Joten atleettiset, nätit ja mukavat neidit iältään 17-19, ottakkee yhteyttä! Tästä ei vois mies parantuu :--)

Pienempänäkin sain hulluja ideoita ja koska mä olin meistä se riitapukari, veli aina suostu kaikkeen mitä ehdotin. Jotenka eräs päivä sain ideaks tunkee kiviä veljen korviin ja kattoa, kuinka monta niitä menee. No ei menny aikaakaan, kun me oltiin lekurissa ja veljen päähän pistettiin joku kauheen iso korvaimuhässeli ja siltä jouduttiin imee ne kivet pois, kun ne oli menny niin syvälle :--D Oho, anteeks veikka... Ja mikä parasta, se ei ikinä kertonu äidille, että se olin minä. ;) Vaikka kyllähän toi äitimuori oli sen keksiny heti.

Voisimpa pakottaa veljen lähtemää joku päivä mun kanssa joulukuussa shoppailee, haha, pitäs saada jouluostokset tehtyy! Enkä varmasti mee yksin kauppoja kiertelemään.

Ja nyt nopeesti tästä päivästä sen verran, että mä nousin tänään kilttinä tyttönä töihin ja olin siellä 40 minuuttia, kunnes mulla tuli vessahätä ja sen takii piti huijata pomoa, että mä lähen kotiin ku vatsassa kiers. :--D En varmasti käy vessassa missään, ellei se oo mun tai kaverin vessa. Kohta poikaystävä ja Nea raahaa ahterinsa tänne ja sitte tulee varmaankin veljen kavereita tänne. Pikku pippalot, heti ku porukoitten silmä välttää? (;