K-omallavastuulla -materiaalia

Satuin kattelemaan täältä kuvia arvista. Sitten mun ruudulle ilmestyki kokoajan vaan uusia ja uusia viiltelykuvia. Mulle tuli niin... ei nyt sääli, mutta joku semmonen outo ja surullinen olo, kun tajusin et ne kaikki arvet on oikeesti jollakin. Miten joku voi satuttaa itteään noin pahasti, kuten näissä kolmessa kuvassa mitä täs postauksessa näkyy? Jollakin tapaa ymmärrän, että tosta voi tulla hyvä olo. Mutta vaan hetkeks. Viiltelyyn tulee kuulemma ihan samanlainen riippuvuus, kun muihinkin asioihin. Sä jäät riippuvaiseks siihen hyvän olon tunteeseen.

Oukei, mä myönnän. Itekin oon joskus kokeillu samaa, koska mun oli paha olla. Totta, siitä tuli hyvä mieli - hetkeks. Mut sen jälkeen kadutti ne arvet kehossa. Onneks mulla niitä ei enää ees näy, koska se oli niin pieniä ja niitä oli vaan pari. Ei musta oo satuttamaan itteeni noin pahasti! Mä vaan toivon, että monet muut ihmiset ketkä on koukussa viiltelyyn, pystyis lopettaa sen. Tupakan polton lopettaminen on helppoa, koska sä saat siihen nikotiinivalmisteisia tavaroita. Mitäs apua sä saat viiltelyn lopettamiseen? Lähetteen psykologille, jipii.

Siltikin mä oon sitä mieltä, että esim. käsiin viiltelijät on huomionhakusia / avunhuutajia. Oikeesti, jos jollakulla on kädessä ihan selkeitä viiltelyarpia - hommatkaa sille apua! Vaikka se kieltäytyiskin, minkä muun takia se veitsillä sun muilla teräaseilla käsiänsä vahingoittais? Jos se haluu purkaa pahaa oloaan, luulis että viiltelis jalkoihin / mahaan tms. Käsistä ne näkee kuka vaan.

Ja anteeks nyt kaikille, joiden mielestä tää oli epäsopivaa materiaalia blogiin. Mutta tää on siltikin mun blogi, eli mun sisältö. Ja jotenkin jäin vaan mietiskelemään näitä kuvia ja noita ihmisiä ja tiiän, että tää on tälläkin hetkellä pieni tabu ihmisten keskuudessa. Joten meikähän nostaa kissan pöydälle.