Jokasellahan meillä on unelmia, right? Tää postaus siis kertoo mun pikkusista ja ehkä hieman suuremmistakin unelmista. Tiiän, et jotkut unelmat saisin todella helposti ja jotkut taas on mahdottomia. Mutta saahan sitä haaveilla. (:
First of all, mä kaipailisin tosirakkautta mun elämään. Suhde pelittäis (tottakai riitoja tulee), ei olis luottamusongelmaa, näkis mukavan useesti ja mikä tärkeintä - ei kokoajan olis epävarma suhteen jatkosta. Ton voisin oikeestaan heijastaa myös ystäviin. Niitäkin tulis nähtyä useesti, niille pystyis kertoo kaikki huolet ja että myös tietäis, että ne välittää ja haluu auttaa. Niiden kans olis myös tosi hauskaa, eikä tuntis oloo yksinäiseks.
Haluun muuttaa paikkaan, missä on aina kesä! :-D Täähän on aika realistinen toive: sen kun säästän rahaa, nappaan ittelleni menolipun Californiaan ja yritän saada sieltä työn ja talon. En jaksa talven kylmyyttä, vaikka aurinkoisena päivänä talvella onkin ihan nättiä. Mutta se puolen vuoden pimeys, kylmyys ja ankeus on jotakin niin käsittämättömän kamalaa! Aina toppi päällä, jotkut farkkulengginsit jalassa ja laukku olalla läpi vuoden! Se, jos mikä olis ihanaa. Tai no, oishan hupparikelit / takkikelit aina välillä ihan kivoja, mutten haluu tuhlaa 9 kuukautta vuodesta siihen, et piiperrän jonkin hemmetin takin alla!
Nyt tulee ehkä mahdottomin haave ikinä: haluun mun kaikki muistot mieleen, haluun muistaa miltä kaikki tuntu, näytti ja kuulosti. Minkälainen olin 6-vuotiaana, kun temmelsin pitkin pihoja? Tai edes viime kesään. Mutta jooh, ihan mahotontahan toi on. Ellei joku ihanainen kävis keksimässä aikakoneen? Oisin tosi happy sit! (---: Kiitos jo etukäteen sille nerolle.
Myönnettäköön, haluisin unohtaa / jättää tekemättä kaikki miun menneet virheet. Niitähän on sadellu vaikka kuinka paljon, puolet tän kaupungin nuoristakin on kuullut niistä ja ohhoijaa. Olihan se eilenkin tosi kiva mennä ekaan koulutuspäivään kun yks tyttö kysy mun nimen. Vastasin että Ira ja se heti osas sanoo mun sukunimen. Olisin voinu kuolla häpeään siinä. Thank you my wonderful city, i just hate you so fucking much :):):)
Nyt näin sadesäällä, mä haluaisin johonkin lämpimään! Joku ihana ulkomaan matka kavereitten ja poikaystävän kanssa, olis jotakin niin parasta! (--: Mutta mistäs rahat, siinä vasta kysymys. Kelatkaapa sitä lämpöö ja tunnelmaa, kun lentokone laskeutuu johonkin.. perkele vaikka Madeiralle, ja katotte lämpömittaria: +32! Jooo nyt mua alko ärsyttää, kun aloin kelaa tota ja katoin ikkunasta, kuinka kylmä ulkona onkaan ja vesi vaan tippuu ikkunaa vasten :-D
Oukei, mä tahon myös rahaa. Paljon rahaa. Nyt puhutaan miljoonasta tai vaikka parista. Ostaisin samantein mulle, poikaystävälle ja muutamalle kaverille suoraan Australian matkan! Ja perheelle voisin vipata 5 000 e, että ne menköön jonnekin muttei samaan paikkaan meiän kanssa. Sen lisäks ostaisin pienen talon, jonkin 2h+keittiön. En siis mitää ylellistä, aika vaatimattoman kämpän nyt kumminkin. Koirankin voisin nappasta mukaan siinä samalla ja ostaa läheisille jotakin kivaa, mitä ne nyt toivookaan. Ostaisin myös parisen autoa ja laittaisin pari tonnia säästöö korttia varten. Mökki järven rannalta ois kans kiva!
Siinäpä oli mun ns. tärkeimmät unelmat. Noita kohden mä koitan elää, vaikka joitakin en tuu saamaan. Mutta niinku aluks sanoin, ainahan saa unelmoida. (;
Perjantaina olin Nean kaa kiertelee tätä meiän ihanaa tuppukylää, käytiin meiän vanhan uskonnon maikan kotona, kavereitakin tuli moikkailtua ja sitten tulikin "pikavisiitti" Hyvinkäälle, josta päädyttiinki Jeren illanistujaisiin. Tulipahan taas tutustuttua uusiin ihmisiin, aika jees! :)
Lauantaina mulla oli eka työpäivä! Tosin se oli koulutuksen muodossa. Mut huomenna kello 10.00 mulla alkaakin sitten ihan kunnon työt! Vähä jänskättää, pakko myöntää. Mut laskin, että ensviikon aikana mun pitäs tienata ainakin 200 euroo, jeeee! Timin tuli sitten meille yöks ja käytiin kiesailemassa Jennan ja Samin kaa. Mun mielestä kyllä aika huippuilta, me likes :)
Ja tää sunnuntai meniki sitte pääasiassa meillä Timin kaa, mitä nyt oltiin 2 tuntia lenkillä tossa illalla. :--D Nyt puurran tätä postausta, vaikka mun pitäis koittaa opetella noita hintoja sun muita.
Mulla on tosi kiireinen viikko: teen kahta duunia ensviikolla, joka päivä n. 9-10 tuntia meneekin vaan töitten puurtamiseen. Mutta eipä mitään, rahaa tulee! Lauantaina ois ollut tosi kiva nukkuu pitkään mut ei, pitääkin lähtee aikasin tonne Nousiaisiin, Turun suunnalle. Siellä se sisko venailee mua taas noin 3-4 vuoden jälkeen. Jänskättää kyl vähän nähä sitäkin ja se kun on saanu tammikuussa lapsenkin. Huhhuh, miten se elämä muuttuukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti