Hyi poikapöpöjä

Joku pyysi jo pari kuukautta sitten postausta miun poikapuolisista kavereista ja koska mullahan ei kuuluisasti ole mitään tekemistä puol kolmelta yöllä, niin tässä tulee! Oon aina tullut paljon paremmin poikien kaa toimeen ku tyttöjen, joten tässä olis tämmönen megapostaus sitten. Varokaa pitkiä romaaneja ja miljoonia kuvia. Hahah ja varokaa myös sitä, että oon tässä tunteillu jo nelisen tuntia ajatuksissani, joten pieniä tunteen purkauksia saattaa tulla! :-DD

Sampan ja Miaksun kaa aloin hengaamaan jo monta vuotta sitten, kun me oltiin vielä sulosia ja viattomia kakaroita. Siitä ajasta Miaksu on kasvanut varmaan 30 senttiä pituutta ja Samppa on löytänyt parhaan kaverin alkoholista. Silti nää pojat on yhä mulle tosi tärkeitä, välil tulee soiteltua ja nähtyä. Olihan se vähän aika sitte ihana kuulla Miaksun suusta (vaikkakin kännissä, haha), että mä oon yhä sen paras kaveri, vaikkei enää paljoo nähdäkään. Tiet vaan on menny eri suuntaan, kun Miaksu käy koulua Jumalan seläntakana ja Samppa on baarissa. 

Siltikin me ollaan kolmisteen keksitty ties mitä ideoita, ollaan pelailtu Buzzia sun muita pelejä ja hengattu vähän joka puolella. Kyllähän se ystävyys jollaki lailla aina pysyy, luulisin. Osaan olla tosi hyvin oma itteni näitten kehveleitten kaa! Yhes vaihees hengailtiin eräällä koululla, toisessa vaiheessa oleskeltiin aina yhellä Teemulla, sen jälkeen vuorossa olikin yks kauppa ja miun koti. Tulihan sitä oltua aikakausia, jolloin mä piirtelin kokoajan jätkien kropat täyteen mitä tyhmimpiä kuvia ja kirjottelin niitten selkään kuinka ihana mä oon ja sen semmosta. :-D Ihan perus juttua meiltä, heheeh.

Aleksin oon tuntenu jo pienestä pitäen! Me oltiin naapureita vaahtosammuttimen kokosesta asti. Enpä mie Alluakaan enää kauheen usein nää, mut aika usein me samoihin pippaloihin eksytään. :-D Ja sillon sitä juttua lentää aika paljon. "Muistako kun," "hahah olit pienenä sellanen" ja semmosta. Muistan niin tyhmii juttuja meiän lapsuudesta, ettei ees mitään järkeä. Ollaan me oltu joskus söpöjäkin, hehe, ;D Vaikka Aleksia tuleekin harvoin nykyään nähtyy, tuli mulla vaan jotenki automaattisesti lisättyy sen kuva tähän postaukseen. Varmaa johtuuki siitä et tuli hengattua pienenä niiiiiin monta vuotta tiivisti ja vielä kun yhä näkee, niin se kaveruus säilyy silläkin tasolla. Enkä mä ees nää Aleksia sellasena, mitä se nykyään on! Muistan sen aina sulosena 7-vuotiaana penikkana, kuka maiskutti ruokaa tosi huonotapasesti eikä ikinä antanu ees yhtä murusta ruuastaan toisille! :-D

Riku ja Jere, koulunkäyntini tuhoajat! Rikun oon tuntenu jo muutaman vuoden ja kesäsin nähään yleensä milteen joka päivä tupakin merkeissä. Se on mun oma nörtti smurffi, kuka aina huoltaa mun rakasta konetta. Koulussakin me istuttiin kahdeksasta iltapäivä neljään vaan tupakkapaikalla. Ja Jere oli tietysti mukana! Meiät aina löys tupakkapaikalta, kun ei oikee tunneilla huvittanu olla, hehehe...
Jerestä mun paras muisto on varmaan se, kun olin siellä Nean kaa saunaillassa. Saatiin typerä idea lähteä viereiselle paikkakunnalle (mis siis Jere asuu) ja sitten nähtiinki Jere ja mentiin sinne viettämään iltaa. Ihana kuuntelija ja mahtavat neuvot, tykkään! :-)

No Timtsu ja Joona saa seuraavan kunniamaininnan! Timistä en kyllä täs postauksessa nyt viitti puhuakaan, koska varmaan kaikki tietää että se on mun poikaystävä. :-DD Mutta Joonan oon tuntenut seiskaluokalta asti ja sillon se oli semmonen kiltti hiljanen poika ja nykyään se on ihan eri maata. Sen kaa on myös hauska naureskella millasia me oltiin yläasteella, oltiin siis samalla luokalla. Tulihan sitä Joonan takapihalla telttailtua viimekesänä ja muutenki istuttua siellä paljon iltoja. Mut sen voin tokasta, että Joona & Timi yhessä ei kuulu keittiöön! Siitä ei synny muuta ku 2 kilon pizza tai maailman hirveimmän hajusia leivonnaisia, jonka takii koko kämppää pitää tuulettaa...

Vinski, Vinski, Vinski... Jätkä, jonka kaa ei voi muuta kun tulla toimeen! :-D Veihän se mun 'parhaan kaverin' sydämenkin, senkin lurjus. Vaikka me aina vittuillaan toisillemme eikä olla ehkä maailman mukavimmasta päästä, silti me ollaan aika hyviä ystäviä ja jutellaan lähes joka päivä ja sellasta. Tuleehan sitäkin nähtyä aika paljon, tosin nykyään se majottuu Nean kaa vaan sisälle. Te ilkeät lapsukaiset! Silti, tyhmempää ja ilkeempää ihmistä en oo tavannu, mut mieluummin mä tälle hullulle annan siunauksen varastaa mun hyvän ystävän multa ku kellekään muulle... :--)

 Pakkohan on rakkaan veljenkin tähän postaukseen päästä! Mun paras kaveri, maailman ärsyttävin veli ja siltikin ihanin olento maanpäällä. Aina se jaksaa hakee mulle suklaata, tupakkaa, lainaa rahaa... Usein se myös kokkailee mulle ja jaksaa pitää kuvauspäiviä mun kaa. Kyllähän toi Niko voittais ihan helposti Maailman paras isoveli -palkinnon, jos sellanen vaan olis! Oon kyllä myös ihan onnellinen siitä, että se jaksaa silti kiusaa mua usein ja kysellä mitä mulle kuuluu, mihin oon menossa ja sen sellasta. Haha toivottavasti Niko ei lue tätä postausta, sitä varmaan alkais ihan hävettää tää mun hempeily! Eli hypätääns seuraavaan uhriin ennen ku veli herää ja tulee tappaan mut...

Tosi huono kuva Joonasta, mutta parempaa ei oo tarjota. :-D Elikkäs tutustuin Joonaan veljen kautta joskus aikoinaan, enkä koskaa ollu pitäny siitä! Ärsyttävän pitkä blondi urheilija, luulee olevansa hauska ja argh, mä en vaan sietäny Joonaa ollenkaa pitkään aikaan. Sitte kesällä me alettiin kauheesti juttelemaan ja tuli pyörittyä veljen kanssa yhessä, nii opinki tykkäämään siitä. Tajusin, että olin ollu ihan väärässä Joonasta - tosin eipä sekää ollu musta ikinä tykänny! :D Tosi mukava, huomioiva ja kiltti poikahan toi on. Se on myös nii ihana, kun se tuo mulle välillä suklaata, jos oon vittupäällä kotona! :-DD Joonankin kaa tulee lähes joka päivä juteltua ja välillä nähtyä, ja meiän jutut on aina tosi outoja...

Siinä tais ollakin parhaimmat poikapuoliset kaverit ainakin suurinpiirtein. Tähän loppuun voisin nimetä lyhyesti vielä yhen parhaimman kaverini Petran poikaystävän Markon, jonka kanssa tehtiin yhteistyötä joulukuussa, kun järkättiin Petralle yllätyssynttärit. Ihanan kultanen inttipoika enkä ikinä haluis antaa Petraa toisen jätkän käsiin ku Markon! Myös Verneri ja Olleri saa propsit, joihin oon tutustunu Timin kautta kesän aikana. Hermann kerää myös plussat kotiin ehdottomasti! Olin Hermannin kanssa yläasteen samalla luokalla, ja sillon tuli harvemmin puhuttua tms. Nykyään nään sitä välillä, sekin huoltaa mun rakasta tietokonetta ja sen kaa on parasta kävellä yömyöhään tätä kaupunkia ympäri. Myös Piiranen saa kunniamaininnan, jonka oon tuntenu jo vuosia. Sami onkin sitten vika ketä suostun tässä postauksessa muistamaan, vanha dokukaverini! :-)
Ps. Hups, johan puol tuntia meni nopsasti! Nyt kello onki jo kolme, eikä väsytä enää yhtää. Piristyin taas liikaa täs innostuksessa postailla. :-D Pakko tehä ittelleni joku konekielto joka ilta puolenyön jälkeen.